Ensimmäinen tunnettu Ruotsin kuninkaan edustaja ja Suomen ensimmäinen käskynhaltija. Turun linnan rakentaminen aloitettiin.

Suomen herttua 1302-1318

Turun linnan päällikkö vuosina 1315-1322. Vaikutti linnassa tehtyihin muutoksiin, mm muurien ja tornien korottaminen, tilojen uusiminen..

Turun linnan päällikkö ja koko Suomen päämies piti hovia linnassa 1324-1326. Hänellä oli seurueessaan jopa oma haukkametsästäjäkin. Uudisti linnaa saksalaisvaikutteisesti.

Saksalainen ruhtinas, joka nousi Ruotsin kuninkaaksi 1363. Tuli valloittamaan Suomea ja piiritti Turun linnaa 8 kuukauden ajan 1364-1365.

Yritti estää Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen pyrkimykset Suomessa.

Ruotsin kuningas 1319-1364. Vieraili Turun linnassa 1347 ja 1351. Nämä olivat ensimmäiset Suomeen tehdyt kuninkaan vierailut. Riitaantui Albrekt Mecklenburgilaisen kanssa, joka johti Turun linnan 8 kuukautta kestäneeseen piiritykseen.

Norjalainen Turun linnan päällikkö 8 kuukautta kestäneen piirityksen aikana.

Valittiin Ruotsin kuninkaaksi 1396. Vuonna 1397 hänet kruunattiin Pohjoismaiden yhteiseksi kuninkaaksi eli oli myös Tanskan ja Norjan kuningas. Kalmarin unionikuningas vieraili Turussa kahteen otteeseen. Turun linnassa aloitettiin rahanlyönti. Perusti Turun maaoikeuden, jonka istuntoja piti Turun linnan Herrainkellarissa. Vieraili Turussa 1403.

Ruotsin valtiohoitaja. Aikansa kapinajohtaja. Valtasi Turun linnan 1441. Sai Turun linnaläänin läänityksekseen kuningas Kaarle Knuutinpojalta 1450.

Sai linnan hallinnan Eerik Tottin luovuttamana. Tanskan kuningas 1448. Kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 1457 Eerik Tottin tukemana.

Kaarle oli Turun linnan päällikön Knuut Torsinpoika Bonden poika. Kaarle oli valtionhoitaja ja piti komeaa hovia Viipurin linnassa 1442-48, josta hän puolusti Suomen itärajaa.

Tunnetaan myös nimellä kuningas Kaarle VIII. Ruotsin kuningas kolmeen otteeseen: 1448-1457, 1464-1465 ja 1467-1470. Suomen käskynhaltija. Valtasi Turun linnan 1448 tanskalaiselta Kristian Oldenburgilaiselta.

Kuolinvuoteellaan Kaarle solmi avioliiton jalkavaimonsa Kristina Ambrahamintyttären kanssa, joka oli Raaseporin linnanpäällikön tytär ja Ruotsin historian ainoa suomalaissyntyinen kuningatar.

Tanskalaissyntyinen kalmarin liiton kuningas ja siten myös Ruotsin kuningas. Suomen linnat siirtyivät hänen haltuunsa samalla kun hänet kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 1520. Valmisteli sotaretken Sten Sturea vastaan.

Ruotsin valtionhoitaja 1470-97 ja 1501-03. Turun linnan päällikkö 1472-1499. Sten Sture ja tarmokas ritari ja hänen aikana tehtiin keskiaikaisen Turun linnan laajimmat muutostyöt. Tältä ajalta ovat mm Sturen kirkko ja Nunnakappeli. 1480-luvulla rakennettu Sturen kirkko on linnan katolisen ajan viimeinen muistomerkki.

Ruotsin kuningas vuosina 1523-1560. Kustaa Vaasa oli voimakas persoona, jonka aikana valtio kehittyi: talous parani ja hallinto uudistui. Luterilaisuudesta tuli valtionuskonto. Kustaa Vaasan joukot valtasivat linnan 1523. Hänen astuessaan valtaan alkoi uusi aika, joka toi renessanssikulttuurin Pohjolaan. Kustaa Vaasa piti Turun linnaa erityisen epämiellyttävänä. Ikkunoissa oli pergamenttiruudut, tulisijat olivat loppuun kuluneita ja huoneet epäviihtyisiä. Kuningas aloitti Turun linnan mittavat korjaustyöt renessanssihengessä 1530-luvulla.

Kuningas jakoi valtakunnan herttuakuntiin, joidon johtoon tulivat hänen poikansa. Juhanasta tuli Suomen herttua. Tämän nimityksen hän teki Turun linnan keskiaikaisessa kuninkaansalissa vuonna 1556.

Kustaa Vaasan kuoltua hänen seuraajakseen tuli vanhin poika Eerik.

Kustaa Vaasa vieraili Turun linnassa 1530 ja 1556-1557.

Eerik oli Ruotsin ensimmäinen kruununperillinen. Hän peri kuninkuuden isältään Kustaa Vaasalta 1560. Eerik XIV oli kuningas 1561-1568.

Eerik avioitui aatelittoman Kaarina Maununtyttären kanssa. Lyhyt kuninkuusaika kuitenkin päättyi Juhana-veljen vallananastukseen. Eerik vietti loppuelämänsä vankeudessa, josta vuoden verran Turun linnassa (1570-1571).

Eerik ihastui viinituvassa Kaarinaan ja kutsui hänet linnaansa hovineidoksi. Hänestä tuli kuninkaan jalkavaimo (1567-77) ja myöhemmin 87 päivän ajaksi Ruotsin kuningatar (1568). Eerik ja Kaarina elivät yhdessä vankeudessa (1570-71 ja 1573-77), kunnes Juhana erotti heidät. Kaarina vietti vuosia Turussa ja loppuelämänsä Kangasalla omassa kartanossaan.

Kaarina Maununtytär on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Kustaa Vaasan poika Juhana oli Suomen herttua vuosina 1556-1563. Juhana asui Turun linnassa jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa 1556-1561. Myöhemmin hän avioitui puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa, jonka kanssa hän asui linnassa joulusta 1562 elokuuhun 1563. Hän syrjäytti veljensä vallasta ja nousi Ruotsin kuninkaaksi (1569-1592).

Kaarina Hannuntytär oli Tukholman kuninkaanlinnan vaatekamaripiika. Juhana tutustui häneen ja otti mukaansa Turkuun vasta nimitettynä herttuana. Kaarina oli Juhana herttuan jalkavaimo 1556-1561.

Kaarina eli Juhana herttuan rinnalla viisi vuotta ja heille syntyi neljä lasta: Sofia, Augustus, Julius ja Lucretia. Lapset asuivat Turun linnan Nuorten herrain huoneessa.

Lapset aateloitiin aikuisiässä nimellä Gyllenhjelm.

Juhanaa ja Kaarinaa ei ollut vihitty avioliittoon, mutta Kaarinaa kohdeltiin Turun linnassa kunnioitettuna linnan emäntänä. Kaarinan oli lopulta väistyttävä Juhanan virallisen vaimon, Katariina Jagellonican, tieltä ja hänet naitettiin kamarijunkkari Klas Westgötelle vuonna 1561.

Katarzyna Jagiellonka. Katariina oli Puolan kuninkaan Sigismund I Vanhan tytär. Juhana III:n ensimmäinen vihitty avioliitto. Aluksi Suomen herttuatar (1562-1569), sittemmin Ruotsin kuningatar (1569-1583). Avioliitto toi puolalaisprinsessan Turun linnan hoviin. Eerik piti avioliittoa kapinan osoituksena ja Katariina joutui puolisonsa kanssa elämään vuosia vankeudessa, kunnes Juhana syöksi Erikin vallasta. Näin Katariinasta tuli Ruotsin kuningatar.

Vaikka Kustaa Vaasan aikana Ruotsin valtionuskonnoksi tulikin luterilaisuus, herttuatar Katariina sai pitää katolilaisuutensa. Vuonna 1562 hänen saapuessaan Turun linnaan hän toi mukanaan kolme katolista pappia. Holvatusta huoneesta tuli Katariinan rukoushuone. Tästä sai nimensä Turun linnan Nunnakappeli.

Kaarina Hannuntyttären ja Juhana III:n tytär

Vihittiin Pontus de la Gardien kanssa avioliittoon vuonna 1580. Sofia ja Pontus asuivat Turun linnassa, jossa Sofian veli Julius toimi käskynhaltijana.

Ranskalaissyntyinen ruotsalaissotapäällikkö. Suomen sotapäällikkö 1580-1585.

Pontus loi itselleen aatelisen taustan. Hän oli kokenut sotilas ja oli mukana useissa sodissa Euroopassa. Hän saavutti luottamusta ansioidensa takia myös Ruotsin hovissa, jossa hän tutustui tulevaan vaimoonsa, Juhana III:n ja Katariina Hannuntyttären Sofia-tyttäreen.

Pontus muutti Turkuun hoitamaan verotusasioita ja hallintoa.

Kaarina Hannuntyttären ja Juhana III:n poika, joka toimi vuosina 1580-1581 Turun linnan käskynhaltijana.

Jaakko Ilkka oli ilmajokilainen suurtalollinen ja maakauppias. Valtionhoitaja Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin käskynhaltijan, marski Flemingin välisessä kiistassa hän asettui herttuan puolelle. Jaakko Ilkka tuotiin vangittuna Turun linnaan. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan ja otti nuijamiesten päällikkyyden. Nuijasodan lopputapahtumien yhteydessä tammikuussa 1597 Jaakko Ilkka teloitettiin Vähäkyröllä.

Ruotsin kuningas ja Suomen hallitsija 1611-1632. Perusti Turun hovioikeuden 1623.

Suomen kenraalikuvernööri 1637-1640 ja 1648-1654. Perusti Turun Akatemian 1640.